Median rooli ehdokaskuvan muokkauksessa
Luonnollisesti verkon vaikutus tiedonlähteenä presidenttiehdokkaista on kasvanut. Sosiaalisen median palvelut sekä verkkomediat ovat pullollaan videoklippejä sekä kirjoituksia, joita jaetaan ja katsellaan huikeita määriä päivittäin. Verkko mahdollistaa myös laajemman mahdollisuuden ja toisaalta suoranaisen velvollisuuden ehdokkaille olla suorassa vuorovaikutuksessa äänestäjien kanssa.
Vaalikoneiden rooli ehdokaskuvan muokkauksessa
Mielenkiintoisen elementin tarjoavat verkossa toimivat
vaalikoneet, joissa voi kartoittaa sitä, mitkä ovat ehdokkaiden arvot ja mielipiteet suhteessa omiin. Tästä johtuen vaalikoneen on sanottu olevan jopa eräänlainen
deittipalvelu, jossa haetaan parasta matchia. Vaalikoneiden ominaispiirre on siinä, että ne pyrkivät olemaan objektiivisia, koska niissä vastataan puhtaasti asiakysymysten pohjalta ja verrataan tuloksia vasta vastausten jälkeen ehdokkaiden vastauksiin.
Otetaan yhdeksi esimerkiksi Zef:n tuottama
MTV3:n vaalikone, joka on Suomen suosituin vaalikone ja on hienosti tekemässä maailmanvalloitusta Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Egyptiin. Kuitenkin heidän liukuriasteikossaan on se ongelma, että se mahdollistaa ehdokkaalle pelaamisen, joskin luo myös ehdokkaasta tietynlaista kuvaa, mikäli "pelaamiseen" syyllistyy.
Niin eduskuntavaaleissa 2011 kuin presidentinvaaleissa 2012 on saanut parhaiten näkyvyyttä vastaamalla kaikkiin kysymyksiin mahdollisimman neutraalisti (En osaa sanoa). Eduskuntavaaleissa Sanna Lehtinen (Keskusta, Helsinki) ja presidentinvaaleissa Sari Essayah (Kristillisdemokraatit) nousivat MTV3:n vaalikoneessa kärkeen, mitä keskemmälle arvosteluliukurin laittoi. On luontaista suomalaiselle äänestäjälle, että arvioidaan asioita hyvin varovaisesti ja laitetaan se vastaus lähelle keskikohtaa.
Vastaavanlainen ilmiö esiintyy myös muissa nykyajan vaalikoneissa. Kyllä-Ei, Samaa mieltä - Eri mieltä -tyyppiset vastaukset ovat muutenkin ongelmallisia, sillä vastauksen perustelu ja sisältö saattaa olla kahdella ehdokkaalla aivan erilaiset, vaikka vastaus muuten olisi täysin sama. Esimerkiksi, jos vaikka kysytään "kannatatko ydinvoimaa?", kahden ehdokkaan vastaus voi olla ei, mutta vastauksen perustelu voi toisella olla, että "en kannata, mutta koska se on paljon taloudellisempi ja nopeampi vaihtoehto, se on parempi ratkaisu, kun uusiutuvat energiamuodot" ja toisella ehdokkaalla vastaus voi olla "Vastustan ydinvoimaa ja kannatan nykyisten ydinvoimaloiden lakkauttamista sekä siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin välittömästi"
Toisaalta myös tietty osa käyttäjistä ottaa vaalikoneiden objektiivisuuden vahvuutena ja todella pyrkii tekemään äänestyspäätöksen vaalikoneen antaman suosituksen perusteella. Lisäksi vaalikoneita käytetään paljon siitä huolimatta, että ne koetaan enemmän viihteenä.
Äänestyspäätökseen vaikuttavat ehdokkaan ominaisuudet
- rehellinen, vilpitön ja luotettava
- viisas, älykäs, henkevä, syvällinen ja kiihkoton
- itsenäinen, riippumaton, kantansa pitävä ja kykenevä vahvaan johtajuuteen
- kokenut, pätevöitynyt, kyvykäs ja osaava
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että karisma ja ns. pärstäkerroin ovat äänestyspäätöstä tehdessä se ratkaiseva tekijä. Sveitsiläisessä tutkimuksessa jopa 5-vuotiaat lapset pystyivät kuvien perusteella näyttämään, ketkä ehdokkaat Ranskan vaaleissa olivat voittajia ja ketkä häviäjiä. Onhan se päivän selvää, että johtajan tai päättäjän ulosanti, neuvottelutaidot sekä karisma ovat olennaisessa roolissa siinä, miten hän saa ajamiaan asioitaan eteenpäin.
Perinteisissä vaalikoneissa ei yleisesti arvioida ehdokkaita näiden edellä mainittujen parametrien mukaisesti, minkä vuoksi niistä ei myöskään voida vetää johtopäätöksiä äänestyskäyttäytymiseen. Tosin presidentinvaaleihin 2012 liittyen on esimerkiksi
Helsingin sanomien vaalikoneessa annettu mahdollisuus kertoa, ketä tulee äänestämään. MTV3:n vaalikoneessa on puolestaan mahdollisuus tykätä haluamistaan ehdokkaista.
Näissä edellä mainituissa ominaisuuksissa on kuitenkin se huono puoli, että niissä voi osoittaa "virtuaaliäänensä" useammalle ehdokkaalle tai antaa monta ääntä yhdelle. Kuitenkin nämä ominaisuudet antavat parempaa osviittaa siitä, miten äänet tulevat vaaleissa jakautumaan, kuin itse vaalikoneen antamat tulokset.
Perinteisten vaalikoneiden rooli on siis käytännössä toimia vain yhtenä osa-alueena äänestäjälle, mikäli hän haluaa tutustua ehdokkaiden arvoihin ja peilata niitä omaan arvomaailmaansa objektiivisesti.
Keskus-vaalikone todellisuuden peilinä
Myös mahdollisimman monipuolinen kuva presidenttiehdokkaista niin kuvan, äänen kuin tekstin muodossa on tärkeää, jotta se vastaa sitä kuvaa, minkä äänestäjät muutenkin ehdokkaista saavat. Tästä johtuen
keskus-vaalikoneessa arvostellaan ehdokkaiden tekstimuotoisia vastauksia, videoita sekä muuta materiaalia ja tarjotaan sopivia ehdokkaita arviointien perusteella.
Lisäksi keskus-vaalikoneessa on mahdollista antaa ääni yhdelle ehdokkaalle kerrallaan, jotta saadaan mahdollisimman oikeansuuntainen tulos siitä, ketä tullaan äänestämään.
Perinteisellä vaalikoneella on varmasti paikkansa tulevaisuudessakin. Kuitenkin meidän mielestämme vaalikoneet voisivat uudistua rohkeammin. Haluamme siis tarjota
uudenlaista vaalikonetta, jossa äänestäjät saavat yhden sovelluksen kautta mahdollisimman kattavan kuvan presidenttiehdokkaista ja voivat arvioida heitä subjektiivisen näkökulman perusteella. Äänestyspäätökseen vaikuttaa kuitenkin aina henkilö jopa asioita enemmän, kun valitaan henkilöitä edustamaan kansalaisia.
Mikäli tulevaisuudessa siirrytään e-demokraattiseen malliin, jossa kansa pääsee äänestämään asioita, vähenee henkilöiden merkitys ja aletaan keskittymään asiasisältöön. Mutta sinne on vielä jonkin matkaa, kunnes saamme verkosta luotettavamman ja nopeamman toimintaympäristön.
Siihen saakka pyrimme tekemään keskus-vaalikoneesta sellaisen, jossa huomioidaan äänestyspäätökseen vaikuttavat asiat kokonaisvaltaisesti.
Käyttäjäystävällisyydessä ja ulkoasussa on kyllä vielä paljon hiottavaa vaalikoneessamme.
